Hyvästit suomalaiselle kehonrakennukselle?

Linda_Paldanius_kehonrakennus
Lähde: youtube.com

Aika moni varmasti bongasi eilisen Suomen Fitnessurheilu ry:n tiedotteen, jossa Olympia statuksen nimissä ollaan päädytty ratkaisuun missä kehonrakennus siirtyy WADA:n doping säännösten alaiseksi lajiksi. Ei tarvitse olla edes fiksu päättellessään, että kehonrakennuksessa kilpailevat olisivat kasvattaneet lihaksiaan pelkällä kaurapuurolla ja armottomalla treenillä. Uusi doping vapaa aika koittaa kehonrakennukselle ensi vuonna ja ennen tätä tilanne on ollut seuraava:

Suora lainaus Suomen Kehonrakennusliiton sivuilta:

”Suomen Kehonrakennusliitto ry on järjestänyt kehonrakennuskilpailuja Suomessa vuodesta 1971 lähtien. Myöhemmin lajivalikoimaan tuli myös fitness eri muodoissaan. Kehonrakennusliitosta erilleen perustettiin SuomenFitnessurheiluliitto ry, vastaamaan IFBB:n fitnesslajeista Suomessa. SuomenKehonrakennusliitto ry. jatkoi IFBB:n alaisten kehonrakennuskilpailujen järjestämistä. Tämä on tilanne ollut tähän päivään asti.

Nyt Suomen Fitnessurheilu ry on yksipuolisesti, ilman neuvotteluja, ilmoittanut, että vuoden 2018 alusta lähtien he järjestävät IFBB:n kehonrakennuskilpailut Suomessa. Perusteluina jäsenyys SuomenOlympiakomiteassa, johon myös kehonrakennuksen haluavat, sekä se, että yhdessä maassa voi olla vain yksi jäsenyhdistys IFBB:n alla. Näinhän tavallaan on ollutkin, vaikka olemme jakaantuneet kahteen osastoon.

Suomen Kehonrakennusliiton hallitus jää miettimään jatkotoimia. Selvää kuitenkin on, että Suomen Kehonrakennusliitto ry pyrkii jatkossakin ylläpitämään ja kehittämään kehonrakennusurheilua Suomessa, kuten on tehnyt jo kohta 50 vuoden ajan. Tulemme järjestämään kansallisia kilpailuja ja Suomenmestaruuskilpailuja, sekä lähettämään kilpailukykyisiä kilpailijoita ulkomaille, kuten tähänkin asti. Tiedotamme heti, kun saamme selkeyttä asioihin.”

Muutoksiin liittyy aina kasvukipuja ja niitä on ilmassa nytkin. Sosiaalisessa mediassa moni maalaili suomalaisen kehonrakennuksen tulevaisuuden makaavan yksinomaan ammattilais statuksen itselleen jo saavuttaneiden käsissä. Uusia nimiä ei Suomen rajojen ulkopuolella enää palkintosijoilla odoteta näkyvän.

Uusi alku ei kuitenkaan ole välttämättä uhka vaan usein myös mahdollisuus. Jatkossa miehille tarjoutuu mahdollisuus kilpailla saman päivän tai viikonlopun aikana esimerkiksi kombolla: CBB, Men’s Physique ja kehonrakennus. Aivan kuten naisilla on yhtä hyvä mahdollisuus kilpailla saman viikonlopun aikana Bikini Fitneksessä, Wellness Fitneksessä ja Body Fitneksessä. Fitness voidaan jättää aika suurella todennäköisyydellä pois laskuista, koska nyt syksyn SM -kisoissa nähtiin lavalla vain kaksi kilpailijaa. Aikaisemminhan tänä vuonna Suomen Fitnessurheilu ry asetti lajille vuodelle 2018 kahdeksan kilpailijan rajan, jotta lajin tulevaisuus olisi turvattu. Ai niin, ei pidä unohtaa vielä juniori ja masters sarjoja.

Näin ne vaan asiat tuppaa muuttumaan vai kuinka moni teistä olisi uskonut, että huulirasvassa voi olla dopingia? 😀 Fitness -lajeihin vielä palatakseni. Vuodesta 2018 on tulossa enemmän kuin mielenkiintoinen päivettyneiden kehojen parissa!

 

Millaista on optikon työ?

Linda_Paldanius_optikkoliike 

Optikon työnkuva on monelle suhteellisen tuntematon. Minulta tiedustellaan lähes viikoittain millaista optikon työ on? Ennen kuin pureudun optikon ammattiin voisin kertoa miten itse olen päätynyt töihin optikkoliikkeeseen. Olen aloittanut optikkoliikkeessä myyjänä käydessäni vielä lukion viimeistä luokkaa, eli noin yksitoista vuotta sitten. 😀

Olen muuttanut lukion toisen vuoden jälkeen alaikäisenä Tampereelle, pois äidin helmoista Iisalmesta. Kotoa pois muuttaminen tarkoitti luonnollisesti sitä, että jouduin aloittamaan töissä käymisen lukion ohella, jotta pystyin kustantamaan itsenäisen elämäni uudessa kotikaupungissani. Ensimmäinen vakituinen työpaikkani oli Tampereen Työväen Teatterin ilta- ja viikonloppusiivoojana. Vaikka rakastan siivoamista, ei työ kuitenkaan ollut yllättäen kutsumusammattini. 😉 Päädyin lopulta hakemaan optisen myyjän paikkaa sillä ajatuksella, että koska minulla itselläni on ollut lapsesta asti silmälasit, tiedän silmälaseista jo aika paljon. Tämä ajatus osoittautui jo ensimmäisenä päivänä enemmän kuin typeräksi, en oikeasti tiennyt silmälaseista yhtään mitään.

Linda_Paldanius_optikko

Optikkoliikkeessä työskentely osoittautui kuitenkin enemmän kuin mielekkääksi työksi ja päätin jo ensimmäisen vuoden jälkeen, että minusta tulee optikko. Se oli jälleen suhteellisen typerä ajatus. Optikon ammattiin voi opiskella Suomessa ammattikorkeakoulussa jotka sijaitsevat Oulussa ja Helsingissä. Typerän ajatuksestani opiskella optometriaa teki kohtalaisen kehnot näyttöni lukiossa. Lopulta kouluun pääsy vaati minulta seitsemän hakukertaa ja oppisopimuksella suoritetun optisenalan myyjän ammattitutkinnon.

Optometrian opiskelu on varmasti hyvin samanlaista kuin mikä tahansa muu AMK -tutkinto. Koulutus pitää sisällään mm. hyvin paljon ryhmätöitä 😉 Etenkin ensimmäinen opiskeluvuosi ei anna opiskelijalle oikeaa kuvaa optikkoliikkeen todellisesta arjesta. Ammatillisten opintojen lisääntyessä opiskelukin muuttuu mielenkiintoisemmaksi ja palkitsevammaksi kun opitut asiat alkavat vähitellen nivoutua yhteen.

Linda_Paldanius_silmälasit

Opintojen yhteydessä “hyvän” optikon tärkeimmäksi taidoksi listataan aina kuuntelu. Ylivoimaisen mahtavaa optikkoa sinusta ei tule vaikka osaisit määrittää asiakkaan silmälasien voimakkuudet vain taskulamppua apunasi käyttäen, mutta mikäli olet huono kuuntelemaan, olet sitä myös optikkona. Ehkä vähän vahvasti sanottu, mutta joka tapauksessa optikon työssä on tärkeää tulla toimeen ihmisten kanssa. Kuuntelijana en itse ole se paras, mutta rakastan olla ihmisten kanssa tekemisissä. En rehellisesti voi nimetä yhtään työpäivää jolloin en olisi kuullut yhtään makeaa juttua yhdeltäkään asiakkaaltani, eli kaiketi osaan myös kuunnella ihan tarpeeksi. Suoraan sanottuna tulisin hulluksi mikäli joutuisin työskentelemään kahdeksan tuntia yksin tietokoneen näyttöä tuijottaen.

Optikon työ on yhdistelmä myyntityötä, asiakaspalvelua ja terveydenhuoltoa. Työelämässä viihtyäkseen optikon pitää tykätä ihmisten lisäksi myös myymisestä. Arki optikkoliikkeessä voi olla hyvinkin palkitsevaa tavoitteelliselle persoonalle. Optometrian AMK -tutkinto ei opeta optikolle juuri lainkaan myynnin alkeita, vaan 3,5 vuotta opiskelusta käytetään lähes kokonaan ihmisen näköjärjestelmään perehtymiseen, eli käytännössä opettelemaan sitä miten näöntarkastus tehdään (joka on optikon ammatin päätehtävä). Opiskeluajoista itselläni ei ole jäänyt kovinkaan lämpimiä muistoja. Mikäli en olisi tiennyt ennen opintojen alkua millaista työ optikkoliikkeessä on, olisin jopa saattanut jättää koulun kesken. Viimeisestä opiskelu vuodesta mainittakoon se, että minulta lähti tukka päästä 😀 Oli se oikeasti ihan super rankkaa opiskella, käydä samanaikaisesti töissä ja kisata bikinissä koko opiskeluaika. Vapaa-ajalle ei kirjaimellisesti jäänyt sekuntiakaan aikaa. Tuona 3,5 vuoden aikana kaipasin todella paljon rakasta lukuharrastustani. Minunlaiselleni super suorittajalle kun tuli aina ihan sairaan huono omatunto mikäli aikaa tuhlaantui hömpän lukemiseen. Hömppä tosin pitää toisinaan pään kasassa, joten tätäkin huonoa omatuntoa olen potenut usein aivan turhaan. 😀

Linda_Paldanius_kehysket

Optikon vähimmäispalkka on tällä hetkellä 2460 euroa kuukaudessa ja työajat toimivat myös perheellisen aikuisen arjessa. Optikkoliikkeen arki pyörii asiakkaiden ympärillä, joten jokainen päivä on erilaisista ihmisistä johtuen hyvin erilainen. Toisinaan vaihdetaan lamppuja ja siivotaan kolme tuntia. Toisinaan taas istutaan näöntarkastushuoneessa kahdeksan tuntia ja mennään kotiin niin, että omasta nimestä ei varmuudella ole ihan sata prosenttista tietoa. Jännittävimmät päivät optikkoliikkeessä koetaan tietenkin täyden kuun aikaan, kun jengi on kirjaimellisesti kuutamolla. Optikon ammatissa makeinta on se, että ihan kaikki ovat kiinnostuneita näkemisestä. En ole ikinä kuullut kenenkään sanovan, että näkeminen on perseestä 😀