Paitsi jos et uskalla…

Linda_Paldanius_itsensä_ylittäminen

Voisi ehkä luulla, että lapsuudesta tuttu “Etkö uskalla”-uhittelu olisi aikuisen ihmisen elämässä vain muisto ajoista, jolloin tervettä pelkoa älyyttömyyksiä kohtaan piti hävetä. Ilmeisesti kuitenkin tuo lapsuudesta tuttu ukaasi kuulostaa aikuisen korvaan jo niin naurettavalle, että sen käyttäminen muuttuu uhkauksesta naurettavan hauskaksi jutuksi. Viime viikolla törmäsin tähän naurettavaa rohkeutta kysyvään uhitteluun omaksi yllätykseni peräti kaksi kertaa. Ensimmäisestä ”Et uskalla” haasteesta suoriuduin kauhusta kankeana. Toiseen uskallus haasteeseen minun oli pakko todeta heti suorilta käsin että “En todellakaan uskalla!”.

Omien rajojen tiedostaminen onkin ehkä ainut asia joka on muuttunut sitten lapsuuden. Aikuinen uskaltaa sanoa ääneen kun ei uskalla. Palataanpa vielä näihin mystisiin uskallus -haasteisiin, joista voisin paljastaa jälkimmäisen. Tämä jyrkän kieltäytymisen osakseen saanut haaste piti sisällään Helsingin yöelämään tehtävän sukelluksen yhdessä Töölö gymin mestareista koostuvan ryhmän kanssa. Tunnen omat rajani aikuisena ihmisenä jo todella hyvin ja tiedän, että olisin saletisti hukkunut tuolla kyseisellä sukelluksella.

Viime viikon uhittelut tekivät minuun ilmeisesti jonkin sortin vaikutuksen, koska huomaan pohtineeni kysymyksen julkeutta jo useamman päivän ajan. Tämän pohdinnan seurauksena huomasin, että en ole haastanut itseäni pitkään aikaan. Välillä pitäisi muistaa kysyä myös itseltään Uskallatko?

Uskalluksesta kenties innostuneena löysin maanantaina omaksi suureksi yllätyksekseni motivaatiota haastaa itseäni oikein kunnolla pitkästä aikaa kuntosalin puolella. Kesäloman odotusta minulla on vielä edessä tämä viikko ja siksi olinkin aika hämilläni tästä odottomattomasta energiapuuskasta. Kuten jo muutamassa edellisessä postaukseni olen todennut olen ollut jo useamman viikon aivan sairaan väsynyt. Väsyneenä tiskirättinä treenaaminen ei ole kovin tajuntaa järisyttävää ja ennätysten tehtailu ei olisi todennäköisesti onnistu edes Eppu Salmisen säestyksellä.

Usein puhutaan siitä kuinka naiset pelkäävät painoja salilla, mutta kyllä niitä painoja pelkäävät myös miehet! Eilen olin taas tällä tyypillisellä ämmä asenteella liikenteessä vinopenkkiä tehdessäni. Viime viikolla alkaneen “Et sä uskalla” teeman hengessä onnistuin kuitenkin löymään henkilökohtaisen ennätykseni.

Taitaa se vaan olla niin, että ihminen ei koskaan kasva aikuiseksi. Vinopenkin kässäreistä tuli niin pentumainen olo, että uni ei meinannut tulla innostumiselta illalla silmään. 😀

Miten sä voit juoda alkoholia!?!

Linda_Paldanius_urheilija_alkoholi

Viikonloppuna nautin vapaistani ihanien ystävieni seurassa. Samalla sain taas huomata, miten mustavalkoisessa maailmassa elämämme. Sosiaalinen media on siinä mielessä ovela ja koukuttava, että monesti saattaa syntyä sellainen harhakäsite, jossa tuntemattomasta tulee tuttu. Ehkä kaikista harhaanjohtavin sosiaalinen media on Snapchat. Snapchat ottaa seuraajan mukaan “kaikkialle”, mutta oikeasti kukaan ei  ole mukana missään. Yksityisyys on esimerkiksi itselleni oikeuden lisäksi myös valinta. Kun vietän aikaani ystävieni kanssa, mm. Snapchatini laulaa hyvin rajatusti. Sama pätee kaikkiin muihinkin mm. ihmissuhteisiin, eli sellaisiin asioihin jotka ovat niitä kaikista henkilökohtaisimpia.

Viikonloppuna törmäsin kuitenkin jälleen siihen, miten luomme ihmisistä ihan hölmöjä oletuksia pelkän sosiaalinen median perusteella. Yksi tällainen hassu juttu on alkoholi. Koska olen kilpaillut fysiikkalajien parissa se on aiheuttanut minulle kiellon käyttää alkoholia. Tämä on sinällään hivenen merkillistä, koska käsittääkseni Suomessa tuo alkoholin nauttimiseen vaadittava laillinen ikäraja on 18 vuotta. Olen kyllä ollut raivoraitis kaksi kokonaista (2014-2015) vuotta. Syy raivoraittiuteen oli se, että minulle ei vain yksinkertaisesti maistunut. Raivokkaalla raittiudellani ei sinällään ollut mitään tekemistä kuntosaliharrastukseni kanssa. Satunnainen lasi viiniä ei todellakaan pilaa yhdenkään urheilijan elämää. Kahden vuoden tipattomani päätin lopulta vuoden 2015 Unkarin MM-kisoihin. Olin ollut tuolloin 30 viikkoa kisadieetillä ja kisojen jälkeen tuli sellainen fiilis, että nyt voisin juoda yhden alkoholijuoman. Join lopulta kolme.

Reilun viikon päästä täytän 29 -vuotta. Koen olevani jo sen ikäinen, että minun ei tarvitse enää selitellä kenellekään miksi olen esimerkiksi eksynyt yökerhoon. Mutta koska en jaa alkoholinkäyttöäni somessa, en mustavalkoisessa maailmassa yksikertaisesti sitä tee 😀

En koskaan ole ylimielinen, vaan yleensä ystävällinen kaikille ihmiselle, jotka uskaltauvat juttusilleni, mutta välillä urheilullisella ihmisellä ulkona käyminen on aika raskasta. Humalassa ihmiset päästävät usein suustaan kaikkea sellaista, jota he eivät selvinpäin välttämättä sanoisi. Välillä on vaan itsellänikin mukavampaa kun korvaan huudetaan: ”Ootko sinä se fitnessmimmi, miten sä voit juoda alkoholia?” että ”En ole, mun nimi on Linda ja oon optikko.” ”Ahaa, okei mukavaa iltaa!” Näin lupa alkoholin käyttöön on myönnetään helposti, eikä sinusta tehdä välittömästi jonkin sortin rikollista! 😀