Laiska tekee asiat tehokkaammin

Jokainen meistä tuntee jonkun tai kenties tunnistaa itsensä ihmiseksi jonka suusta kuuluu usein: “Ei jaksa”. Vaikka kyseinen ilmaus herättää monessa negatiivisia tuntemuksia, näin asian ei suinkaan pitäisi mennä!

Miksi laiska on tehokas?

Luin tällä viikolla Emma Seppälän kirjoittamaa teosta nimeltä Elä onnellisemmin. Siinä onnellisuus-psykologiaan erikoistunut Seppälä kirjoitti, että rauhallisuus on matalan intensiivisyyden tunne, joka kuormittaa fysiologiaa vähän. Tällä fysiologian kuormittavuudella kirjoittaja tarkoitti stressiä. Kirjassa kerrottiin myös muun muassa, että itsekontrolli on vastavuoroisesti fysiologiaa kuormittava tunne. Itse näen kirjan rauhallisen onnistujan synonyymina laiskalle.

Hyvinvointi_linda_paldanius

Mikäli laiska saisi valita, hän tekisi mielellään vain niitä asioita, jotka häntä sillä hetkellä huvittaisivat. Nykyisessä suoritusyhteiskunnassa hetkessä elämisestä on tullut negatiivisen ilmauksen maineesta kärsivän laiskan luonteenpiirre. Oikeasti laiska hetkessä eläjä on meistä se kaikista fiksuin ihmistyyppi, sillä laiskalle tyypillistä on nokkeluus. Hän tietää miten asioita voi delegoida ja hoitaa niin, että kuormittaa itseään mahdollisimman vähän fysiologisesti. Näin ollen laiska voi hoitaa asiat jopa paremmin kuin suorittaja, koska kun hän vaivautuu tekemään jotain, hän on aina läsnä.

Laiskan isoin valttikortti on siis läsnäolo. Laiska saattaa siirtää asioiden hoitoa viime tippaan, mutta asioita hoitaessaan hän hoitaa todennäköisesti ne paremmin olemalla 100% läsnä toisin kuin suorittaja. Suorittajalla on usein satanen lasissa ja hän miettii usein jo seuraavaa tehtävää edellisen ollessa vielä pahasti kesken: “Nyt kun olen tehnyt tämän, voin hoitaa vielä sen ja seitsemänkymmentäyksi muuta asiaa. Laiskalla puolestaa pyörii mielessä tehtävän palkinto, eli lepo: “Kun olen saanut tämän homman loppuun, voin levätä”. Levännyt ihminen on aina paremmin läsnä kuin pilvenpiirtäjien lasiseiniä pitkin liusuva apina.

Mitä hyötyä tästä mystisestä läsnäolosta voi olla?

Kun olet läsnä käsillä olevassa tehtävässä etkä anns periksi häiriötekijöille (kuten facebook, instagram yms.) kontrolloit silloin omaa suorituskykyäsi. Laiska tekee yhden asian kerrallaan ja näin ollen hän tehostaa toimintaansa maksimiinsa.

Lasnaolo_laiskuuden voima

nebbia_treenitrikoot

Läsnäolo auttaa sinua suoriutumaan tehtävistä paremmin ja tehokkaammin.

Monet esimerkiksi urheilijat ja etenkin kehonrakentajat kärsivät muiden silmissä laiskan maineesta. Miten joku voi olla niin laiska, että ei viitsi  edes kantaa itse kauppakassejaan? Oikeasti tämän tyyppinen toiminta on sitä järkevintä, eli 100% keskittymistä. Sen takia moni joka on saavuttanut elämässään jotain monen korvaan mahdottomalta kuulostavia asioita, on oikeasti ylisuorittamisen sijaan osannut olla tarpeeksi laiska muilla elämänalueilla.

Laiskaa ensi viikkoa kaikille!

Kun kroppa pettää

Rakastan tavoitteita. Saan tavoitteista mielihyvää, mutta niiden keskellä unohdan usein kuunnella itseäni. Viikonloppuna minulle kävi taas näin…

_MG_8847

Olin päättänyt, että viikonloppuna hoidan muuton kertaheitolla ”maaliin”. Vaikka sain raahattua kaikki rojut ja rääsyt oikeisiin ositteisiinsa, taisin unohtaa itse Paldaniuksen jonnekin Ikean hulinan ja muuttoauton takarenkaiden alle. Muuton jälkeisenä yönä nukuin sikeät yhdeksän tunnin yöunet. Olo oli tänä aamuna kello seitsemältä sikeiden yöunien ansiosta energinen ja aloin taas tohkeissani suunnittelemaan mitä kaikkea ehdin hosua vielä ennen töiden alkua. Hosumisesta motivoituneena hyppäsin aamu yhdeksältä bussiin ja hups! Olin ottanut vahingossa mukaani ilmeisesti tyhjien muuttolaatikoiden seasta vanhan tuttuni yrjön. Yrjöllä ei ole käytöstapoja ja siksi hän päätti lähteä yrittämään heti ensimmäisen mutkan jälkeen kutittamaan edessäni istuvan mummon niskaa.

Joku fiksu olisi ehkä tässä kohtaa hypännyt bussista pois, mutta ajattelin yrjön johtuvan vain matkapahoinvoinnista. Keskustaan päästyäni yritin freesata oloani smoothiella. Jäämurskaan survottujen hedelmien kanssa häsäsin itseni H&M Home:en metsästämään pyykkikoria. Yrjö päätti tässä vaiheessa, että nyt loppuu se sähääminen ja hänen on päästävä välittömästi ulos! Ja tässä kohtaa kaikki muut shoppailijat olisivat saaneet vastauksen kaikkien mieltä askarruttavaan kysymykseen: “Nieleekö Paldanius?”. Nielentä hommiin oli siis sorruttava.

Sain kuin sainkin lopulta sen samperin tärkeän pyykkikorin. Ymmärsin kuitenkin, että työpäivästä tulisi yrjön kanssa mahdoton tehtävä. Onneksi ystäväni Minna lähti saattamaan minut kotiin. Muuten en olisi ollut ihan varma siitä, että olisinko selvinnyt hengissä kotiin asti. Tämä päivä on sitten mennyt kirjaimellisesti maatessa ja olo on ollut enemmän kuin hirveä 🙁