Nyt loppui pyöräilyshortsien käyttö

Kuluva viikko tulee olemaan tältä erää viimeinen jolloin aion polkea töihin vaipat jalassa. Lauantaista lähtien tämä harakka tulee nimittäin pesimään vain muutaman kilometrin päässä työpaikastaan, joten pyöräilyshortsien toosaa suojaavaa turvaa tuskin tulen ainakaan työmatkoillani tarvitsemaan. Tämä sinällään vähän sääli, koska eilen sain huomata jopa kahteen otteeseen kuinka etevä pyöräilijä minusta on tullut.

Linda_Paldanius_hyvinvointi

Eilinen työpäiväni alkoi hikisen kolleegani ihmettelyllä: “Mistä ihmeestä sä Linda oikein ajat töihin ja mitä ihmettä tuolla Pasilassa tapahtuu”. Kollegani kesäkoti sijaitsee aivan naapurissani, joten työmatka on lähestulkoon yhdenmukainen omani kanssa. Tämä reitin utelu synnytti sisälläni megalomaanisen onnistumisen tunteen, koska suuntavaistoni on yleensä pyöreä nolla. Koen myös usein olevani enemmän kuin eksynyt 😀

Suorastaan mystiseksi muodostunut kotimatkani ihmetytti myös illalla kuntosalille pyörällä polkenutta Eeviä. Eevi oli hetkeä aikaisemmin ilmoittanut saapuvansa salille noin puolen tunnin kuluttua ja kuinka ollakaan tuo puolen tunnin matka venyi lähes tuntiin. Eevi oli tehnyt saman virheen kuin kolleegani ja ajautunut Pasilana tunnettuun Bermudan kolmioon. Tuo kolmio on kyllä mahtava, sillä sitä ovat valloittaneet jatkuvat rakennustyöt jo vuoden 1990 avajaisista lähtien. Ja todennäköisesti jo vuosia ennen niitä.

Linda_Paldanius_hyötyliikunta

Omat tämän kesän työmatkapyöräilyni tavoitteet eivät suinkaan liittyneet esimerkiksi kunnon kohentamiseen tai painonpudotukseen. Olin ihan oikeasti kuvitellut, että minulla olisi heinäkuuhun mennessä upeat pyöräilyssä päivettyneet sääret. Tämä haave osoittautui enemmän kuin typeräksi, sillä olen polkenut pyörällä tasan kerran ilman pitkiä housuja. Pyöräilyshortsien alle on ollut pakko kiskoa joka ikinen kesäkuinen aamu ja ilta legginsit…

Juhannusviikon teema on MÄRKÄÄ!

Linda_paldanius_kuntosaliharjoittelu

Juhannus on yleisesti tunnettu yhtenä niistä märimmistä suomalaisista juhlapyhistä. Veikkaan, että tämäkään vuosi ei tule olemaan poikkeamaan edeltäjistään. Suomalaiseen mustaan huumoriin sopiva keskikesään päivänsä päättäneiden lukumäärän arvailu voidaan taas pian aloittaa mökki reissujen iloksi. Tämä juhannuksen märkä tunnelma näkyi jo tiistaina, kun märkää tarjoiltiin jo heti aamusta taivaan täydeltä. Viime viikon maanantainahan kävi niin, että liukastuin pyörälläni kaatosateessa sporakiskoon. Tämä liukastuminen on henkisen puolen osalta jäänyt jo historiaan, vaikkakin polven ruvet ovat vielä tuosta ländäyksestä aika mustat.

Tiistaina otin siis varaslähdön märkään juhannukseen kastelemalla itseni oikein kunnolla. Vaikka tuo aamun työmatka olikin hivenen epämukava, tein todennäköisesti noista epämukavuus tekijöistä johtuen oman henkilökohtaisen ennätykseni. Kovalla vesisateella pyörä suorastaan lentää! Vajaan yhdeksän kilometrin työmatkaani tuhraantui vain rapiat kaksikymmentä minuuttia ja kyllä, kellotan matkani joka aamu.

Märällä teemalla jatkoin tiistai-iltana sujuvasti kyykytreenin parissa Töölö gymillä. Luvassa oli tekniikkatreenit, joissa Paldaniusta nöyryytettiin taas oikein kunnolla. Sain tästä nöyryytyksestä palkinnoksi uuden kyykkyohjelman ja todella märän olemuksen. 😀

Kuivempaa juhannusta toivottaen!