Älä kokeile turistiripulia ja flunssaa

Joku voisi ehkä luulla, että kukaan ei olisi kiinnostunut siitä millaisen koostumuksen Paldaniuksen vessassa asiointi jättää jälkeensä posliinin pohjalle. Väärin! Jengi on kirjaimellisesti kysellyt, joko vatsani on ollut sekaisin. 😀

Sunnuntaina nuhanenä nosti päätään ja rannalla oli kuljettava muutama päivä nenäliina kourassa. Nyt flunssa on jo tiessään, mutta samaan aikaan flunssan kanssa osunut turistiripuli oli nöyryyttä opettava kokemus. Maanantaina vatsa oli kirjaimellisesti vedellä. Huoneessani onnistuin päästämään yhden todella voimakkaan aivastuksen ja samalla koin niin mieltäylentävän vahingon, että päätin suunnata välittömästi suihkun kautta paikalliseen apteekkiin. Olin ensin ajatellut, että kyllä se vatsa siitä rauhoittuu itsestään, mutta ajatus julkisilla paikoilla aivastelusta alkoi suoranaisesti hirvittämään 😀 En kuitenkaan ollut ajatellut viettää lomaani yleisten käymälöiden läheisyydessä käyskennellen ja flunssassa aivastuksille ei suoranaisesti mahda itse oikein mitään.

img_3038

Apteekissa minua palveli todella jämpti farmaseutti, joka määräsi minulle sisällöltään mysteeriksi jääneen viiden päivän lääkekuurin. Farmaseutti oli sen verran tiukka kaveri, että en epäillyt hetkeäkään lääkkeiden toimivuutta. Hintaa kuurille tuli 200 rupia, eli 2,75 euroa. Pitää muistaa laittaa lasku matkavakuutukseen 😉

Aivastuksia ei tarvinnut pelätä enää tiistaina ja tänä aamuna olin jo rappusissa pomppimassa. Eilen pystyin jo huoletta tekemään 7 kilometrin kävelylenkin hymyissä suin. Eli se siitä vaarallisesta Intian turistiripulista, joka oli pituudeltaan huiman vuorokauden mittainen. 😀

img_2917

Nyt edessä olisi vielä pari päivää 35 asteen lämmössä makoilua ja sen jälkeen lennän päiväksi Delhiin. Jouluaattona palaan Suomeen ja lentokentältä pääsen suoraan rakkaan äitini joululounaalle.

Joulukuusi

“Do you want to watch some jewellery, YES!”

Rannoilla kiertävillä korumyyjillä on tapana laittaa sanoja mahdollisten asiakkaiden suihin. En ole jouluihminen, mutta täällä Intiassa minusta on kuoriutunut todellinen joulun ihme. Kostea ilma on tehnyt tehtävänsä ja tukastastani on tullut mukavasti pöhöttynyt kiharapilvi. Tuon kiharapilven lisäksi olen verhonnut itsensä iltaisin koko valkoisiin Intia tunikoihin ja leveälahkeisiin tuulessa lepattaviin housuihin. Näistä aineksista syntyy helposti länsimaalaisten käsityksen mukainen Jeesus.

fullsizerender-4

Kokovalkoisissa on tullut liikuttua suhteellisen vähän, mutta koruja olen käyttänyt sitäkin enemmän. Korumyyjien parveillessa joka kulmalla, minusta on kuoriutunut ajankohtaan sopivasti myös joulukuusi. Olen löytynyt nilkkakorujen ja rannekorujen ihmeellisen maailman. Aikaisemmin olen käyttänyt lähinnä pääkoruja ja korvakoruja, mutta nyt rojua on tullut tähän varteen oikein isolla kädellä. Korujen kilinästä sisareni on nyt helppo kuulostella missä päin joulukuusi könyää 😀

img_2796

Intian survivor backpack

-Kutsu aina yksi kulkukoirista nukkumaan aurinkotuolin alle. Paikalliset kulkukoirat pitävät suurimman osan rantakaupustejoista loitolla. Näin voit palaa helpommin, kun saat nukkua rauhassa polttavan auringon alla kuolat poskilla.

-Otsalamppu. Sähkökatkokset ovat yleisiä ja kuuden jälkeen ulkona on pilkkopimeää.

-Odomos hyttysmyrkky. Kyseistä voidetta myydään paikallisissa kioskeissa. Offista poiketen voide tuoksuu aika hyvälle ja toimii myös suomalaisia verenimijöitä vastaan. Olen onnistunut kellottamaan hyttysten ruokailuajan alkavan kello 17.45 ja silloin on jo parempi olla aurinkorasvojen tilalla Odomokset.

-Suitsukkeet. Olen aina ihmetellyt miksi kukaan käryyttäisi noita haisevia savukeppejä, mutta Intiassa olen vihdoin ymmärtynyt niiden tarkoituksen. Suitsukkeet ovat loistavia tunnelmanluojia. Illalla terassilla istuessa ne karkottavat myös mukavasti ötököitä!