Yhdessä vai erikseen?

Ylpeilemme usein itsenäisyydellämme. Olen tehnyt sitä, tätä ja tuota, vaikka samaan aikaan minulla oli menossa kaikkea muuta yhtä epämääräistä: ”Sitä, tätä ja tuota”. Oikeasti me ihmiset olemme kuitenkin hyvin sosiaalisia olentoja, jotka eivät pysty mihinkään yksin. Kaikilla meillä on tarve kuulua johonkin ryhmään, olla rakastettuja niin fyysisesti kuin henkisestikin.

 Linda_Paldanius_itsenaisyys

Itsenäinen ihminen joka on saavuttanut elämässään asioita “itse”, kätkee oikeasti sisälleen hämäävän paljon ihmisiä jotka ovat auttaneet häntä pääsemään tavoitteisiinsa. Tämä apu on usein hiljaista apua. Läheisten tuki, läsnäolo, turva, kannustus ja ymmärrys antavat meille energiaa jonka avulla voimme ylittää itsemme ns. mahdottomissa tilanteissa. Esimerkiksi itse en olisi koskaan pystynyt tasapainoilemaan aikoinaan yhtä menestyksekkäästi työn, koulun ja kisaamisen välillä, mikäli minulla ei olisi ollut toimivaa tukiverkostoa.

Linda_Paldanius_tukiverkosto

Jokainen nauttii ystävällisyydestä ja anteliaisuudesta, mutta myös myötätunnosta. Sen takia teemme välillä asioita muiden eteen, jotka eivät hyödytä meitä itseämme millään tavalla. Myötätuntoa jakaessa huomaa helposti kuinka paljon nautinnollisempaa se on, kuin vaikka lahjojen vastaanottaminen. Tulevana ystävänpäivänä kannattaa muistaa, että yksin et olisi mitään ja muistaa sitä omaa tukiverkostoa myötätunnolla. Kerran vuodessa on lupa olla yli-imelä ja suorastaan lämmittää näin oman tukiverkoston hiljaista voimaa.

 

 

lindapaldanius

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 10
Tykkää jutusta