Kehitys loppuu…

Sanotaan, että kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Henkilökohtaisesti olen hivenen eri mieltä. Nyt tulee taas sellainen kommentti jota ei ehkä saa sanoa ääneen, mutta olen ollut omaan fysiikkaani tyytyväinen jo vuosia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että en haluaisi kehittyä. Vuosien varrella olen saanut kehityttyä fysiikkaani, en tosin aina haluttiin tahtiin… Mutta hei! Esimerkiksi tänä vuonna en menettänyt käsieni letkuja 😀 Käsieni verisuonet näkyvät edelleen! JUHLAT! Viime vuonna verisuonet näkyivät offilla korkeintaan forkuista, nyt ne kellottavat olkapäissä asti. Joo ja kyllä! Minun mielestäni verisuonet ovat kauniita ja voin mitata fysiikkani kehitystä niiden perusteella 😀

Pitäisikö sanoa, että kehitys kehittyy?

Usein minulta on kysytty offipainoa. Kysymyksenä tämä on mielestäni jotenkin hassu. Mikäli et ole jo ns. ”täydellinen”, miten ihmeessä offipaino voisi olla sama. Nyt joku tarttuu ja korjaa: ”Anna noin arvio”. Palkitseva vastaus tähän noin arvioon on 50-60 kg 😀 Helppo samaistua eikö?!? 😀  Mutta etenkin pienellä naisella niinkin pienen kuin kahden kilon painonvaihtelu, voi muuttaa merkittävästi ulkomuotoa. Vuosi sitten olisin sanonut, että viihdyn parhaiten 54-56 kg hujakoilla. Vuosi myöhemmin sanon viihtyväni parhaiten 56-58 kg hujakoilla. Tämä tarkoittaa käytännössä tai ainakin toivon tarkoittavan lisääntynyttä lihasmassaa.  Tai no ihan sama olkoon vaikka läskiä, mutta kivaa on kaikesta huolimatta.

Nyt kun ollaan perattu Paldaniuksen vaihtelevaa offin painoa ja epäselvää kehitystä, voidaan perata Paldaniuksen maailman isoimpia ongelmia ravintopuolella. Ravintopuolella minulle isoja ongelmia aiheuttaa minua kasvattanut savolainen äidinmaito. Eevi ehdotteli minulle viime dieetin lopulla chian-siemeni kaurapuuron sekaan: ”Chiassa on paljon kuitua!”. Tuolloin kieltäydyin kohteliaasti noista minaalisista jäniksen papanoista, mutta erehdyin kuitenkin testaamaan tuotetta joulukuussa. Olin heti ihan myyty ja innoissani. Ihan sairaan hyvää ja koostumus on ihan mieletön. Mutta, noiden papanoiden nimi on ihan painajaismainen. Savolaisena en yksinkertaisesti saa ulos suustani tuota sanaa chia, siitä tulee väkisinkin sia. Eli Paldanius syö sian-siemeniä, kun muuta (ei savolaiset) syövät chia-siemeniä 😀 Toivottavasti muillakin savolaisilla on tämä sama ongelma 😀

DSC01899

lindapaldanius

4 vastausta artikkeliin “Kehitys loppuu…”

  1. Mun mielestä on täysin ok sanoa olevansa tyytyväinen fysiikkaansa, mitä sitä häpeilemään kun sen eteen on duunia tehty!

    Olisi kiva jos kirjottaisit siitä, kuinka pääkroppa pysyy mukana dietin jälkeen kun paino alkaa nousemaan ja kunto ei enää ole niin kireä. Näyttääkö oma peilikuva itselleen suurelta?

  2. Juu, mun pohjanmaalainen äitiki tuumas et ostetaan niitä siansiemeniä, hetki meni tajuta et mitä hittoa se mamma oikeen haluaa :DD

  3. Saahan tyytyväinen ollakin, usein silti ajattelee että ”kyllä tästä vielä parempikin voisi olla” ja ei se kehitys lopu mihinkään.
    Hah, mun iskä kirjotti myös vasta kauppalappuun: ”sian siemeniä”, kun niitä kehoitin ostamaan. 😂 No, chian siemeniä saatiin onneksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta