Lenkkeily ei ole urheilua

Olen lähes kolmekymmentä ja en osaa lenkkeillä. Joka ikinen kerta kun yritän tehdä “kunnon lenkin” saan tehtyä itsestäni lähinnä keitetyn makaronin. Yleensä se kuuluisa endorfiini -piikki jää saamatta ja lenkkeilyn jälkeen tekee mieli lähinnä kaatua sohvalle ja toivoa että joku repii lenkkarit jalasta. Vähän sama kuin uimisen kanssa. Uimahallissa hukkumisen välttelyn jälkeen kotona toivoo, että ne märät uimakamat liikkuisivat levitaatio-taidoilla kylpyhuoneeseen kuivumaan. Ehkä olemattomat levitaatiovoimani ovat syy siihen, miksi en käy koskaan uimassa. Tai sitten, koska olen uskomattoman surkea uimaaan (edes koiraa) 😀

DSC01748

Joku voisi luulla, että auringosta saa voimaa ja että tämä upeat kevätkelit saisivat energiat liikkeelle. Itselläni on käynyt jotenkin toisin päin. En tiedä mikä on hätänä. Mitä kauniimpi ilma, sitä väsyneempi Paldanius 😀 Eilinen oli taas loistava esimerkki kevät homeestani. Ulkona on aivan upea ilma ja oma naama on yhtä turvoksista väsymyksestä kuin kuukauden rännien jälkeen. Ränneistä huolimatta revin itseni Kampin Motivukselle kuntosaliohjaukseen klo: 9.00. Ohjauksessa hurahtaa 1,5h, josta suuntaan omien treenien pariin Töölö Gymille. Treeni itsessään oli ihan ok, mutta olin niin poikki, että en meinannut millään jaksaa raahata kipeitä koipiani kotiin. Ratkaisuksi valitsin kuntosaliluuhaamisen, jota harrastin lahjakkaasti yhden extra tunnin ajan.

Klo 14.00 olin lopultakin päässyt kotiin (kaikkien näiden raskaiden suoritusten jälkeen) 😀 Koska olin kuluttanut tällä luuhaus -reissullani kaikki energiani, oli minun pakko kerätä vähän lisää energiaa 1,5 h tunnin päiväunilla. Päiväunien jälkeen naaman turvotus ei ollut lasketenut mihinkään ja ajattelin että yritän saada kaivettua itsestäni edes hitusen virkeyttä. Joten pakotin sisareni lenkille.

_20160329_211116 (1)

Koska olen taitamaton lenkkeilijä, aloitan lenkin hysteeri naurukohtauksella, johon meinaan tukehtua. Sovimme sisareni kanssa, että ei saa naurattaa enää koska kukaan ei halua tukehtua. Naama totisena jatkamme tarpomista ja seuraavaksi ajatukset harhailevat kaikkialle muualle kuin urheiluun. Ajatuksia ohjaa tietenkin Ikkunashoppailu: “Voiko tonne mennä, onko toi vielä auki, mennään tonne!”. Okei… Siinä vaiheessa kun saat itsesi rauhoitettu shoppailusta ja Malmin ikkunashoppailu mahdollisuudet laskevat metsäpolkujen lähestyessä kolmesta prosentista negatiivisen puolelle, ajatukset siirtyvät makkaroihin. Metsäpolkuen välittömässä läheisyydessä tyhjyyttään ammottavat fudiskentät huutavat: “Eikö tähän viereen sopisi joku kiva makkarakoju”. Makkaroiden puutteen vuoksi, mielelle tekemistä antavat kyttäyspuuhat.

“Ketäs muita tänne on lähtenyt kuluttamaan aikaansa”. Perus koiranpissattajan lisäksi vastaan kirmaa lenkkikaveruksia. Muutaman lenkkikaveruksen kohdalla minun on pakko tokaista siskolleni, että jos joskus olen kerrostalon kokoinen älä anna minun valita laihdutusmuodoksi lenkkeilyä. Se ei selvästikään sovi minulle urheilumielessä!

_20160329_211230

Tämän ajantuhlaus höntsäilyn jälkeen suuntamme suoraan ruokakauppaan. Koska olen mollannut osaa lenkkeilijöistä, kolahtaa tämä ilkeys omaan nilkkaani. Olen nimittäin päättänyt lähteä lenkille reteästi aurinkolaseissa, joissa minulla on omat voimakkuudet. Tästä johtuen minulla on kaksi vaihtoehtoehtoa valittavani. Minun on joko vedettävä kaupan käytävillä peiliaurinkolaseissa tai illistellä 14 cm näkökenttäni turvin. Valitsen tämän jälkimmäisen. Uskon, että moni luuli minua mm. lukutaidottomaksi kun sisareni kulkee perässäni toistellen mantraa: “Linda se on wc-paperi, se on myös wc-paperi, sekin on wc-paperi, hyvä sä löysit talouspaperin!”. Eli lihavat lenkkeilijät 1 ja ilkeä sokea Paldanius 0. Ai niin olisin tietysti voinut olla sokeuden sijasta, sekakäyttäjä ( =myymälävaras) aurinkolaseissa SISÄLLÄ! 😀

Herkkubanaani

Uusimmasta (4/2016) Fit -lehdestä löytyy välipalavinkkini pikkunälän taltuttamiseen, ennen treeniä. Ajattelin vinkata pikkunälkä vinkkini myös tänne blogin puolelle (+ makrot, joita lehdestä ei löydy). Eli esittelyssä banaanityttö

Paldaniuksen Herkkubanaani 😀

 

Vinkki: Treenin ympärillä kannattaa suosia hiilihydraatteja ja proteiinia. Superhyvä ja vaivaton välipala ennen treeniä pitää sisällään yhden ison riisikakun (10 g), 20 g mehiläisen siitelöä ja banaanin. Murskaa banaani haarukalla ja sekoita joukkoon pieneksi paloiksi murskattu riisikakku. Lisää lopuksi mehiläisen siitepöly. Mikäli kaipaat makeutta lisää seokseen vielä 1 rkl hunajaa. Makrot ilman hunajaa: 188 kcl, proteiinia 7 g, hiilihydraatteja 35 g, rasvaa 1,25 g. Löysemmän koostumuksen saamiseksi, laita seokseen loraus mantelimaitoa 🙂

ELI GLUTEENITON, MAIDOTON JA VAIVATON 😉

Lehdestä löydät myös Kokki ja ravintovalmentaja Teresa Välimäen: Multismootien ja Hyvinvointivalmentaja Aino Mäkelän: Energiajuoman 😉

Ah! Eikö ole ihanaa, että arki on takaisin! <3 Mä niin kaipasin sinua ARKI! <3<3<3<3<3 Ihanaa on myös palata kyttäämään mitä sinne suuhun tulee laitettua 😀 Eli Herkkubanaanit kehiin 😀