Suoliston salaisuus

Syy siihen miksi olen kahdessa edellisessä postauksessani käsitellyt enemmän ja vähemmän mm. ulosteen koostumusta, johtuu viime viikolla lukemastani kirjasta nimeltä: Suoliston salaisuus. Kirja on nuoren saksalaisen Guilia Endersin Bestselleri. Heti alkuun on pakko sanoa, että näin esteettisyyttä arvostavana lukijana: “Kirjan kansi ja kuvitus ovat kamalaa katsottavaa”. Mutta mitä sisältöön tulee, on se ihan priima kamaa!

DSC01398

En ole pitkään aikaan innostunut mistään kirjasta yhtä paljon. Kirja käsittelee nimensä mukaisesti suolistoa. Aihe ei ehkä kuulosta siltä kaikista mielenkiintoisimmalta, mutta voi kuinka väärässä voitkaan olla. Kirjaa lukiessa minulle tulee mieleen lapsena suosimaani piirretty nimeltä: Olipa kerran elämä. Jos minulla olisi lapsia pakottaisin heidän todennäköisesti kuuntelemaan iltasatuna tätä suoliston salaisuus tarinaa.

Tätä tositarina kirjaa suosittelen lämpimästi (erityisesti noin niin kuin kasvattaja mielessä) kaikille pienten lasten vanhemmille. Mikään kasvatus opus tämä ei ole, mutta tarjoaa kirja todella hyviä herättäviä ajatuksia lapsen ravintoon liittyvistä seikoista. Esim. Miten voit vaikuttaa ravinnolla mahdollisten allergioiden syntyyn. Asioita käsitellään pintaraapaisuna, joten super helppolukuista tekstiä!

DSC01394

Erityisesti luku jossa käsitellään sitä miten bakteerit voivat lihottaa, laittaa miettimään tulevaisuuden dieettejä. Tiedän, että osa firmoista tarjoaa jo nyt jotain mm. elimistön happamuuden kanssa kikkailun saralla, jotain?? Mutta jatkossa tullaan varmasti keskittymään yhä enemmän suoliston bakteerikantaan. Mitä ruoka-aineita kyseisen henkilön kannattaa suosia ja mitä ruoka-aineita kyseinen ihminen pystyy parhaiten hyödyntämään. Suoliston bakteerikanta on meillä kaikilla erilainen. Yksi mielenkiintoinen pointti tähän bakteerikannan hyödyntämiseen liittyen kuuluu mm. näin:

“Ylipainoisia ihmisiä tutkittaessa on havaittu, että heidän suolistoflooransa on ylipäänsä yksinkertaisempi ja että tietyt bakteeriryhmät ovat siinä yliedustettuina, etenkin ne, jotka osallistuvat hiilihydraattien aineenvaihduntaa.”

Banaani dieetti

Banaani dieetti on aina ollut minusta kaikista kiehtovin näistä höpö höpö, ihmedieeteistä. Itse rakastan banaaneja. Välillä tuntuu siltä, että söisin mielelläni pelkästään banaaneja. 😀 Banaani rakkaudestani kertoo paljon myös lapsuudenystäväni äidin muutaman vuoden takainen kysymys: “Vieläkö Linda syö niitä banaaneja”. Ilmeisesti olin aina vieraillullani vohkinut kaikki banaanin niin sanotusti parempiin suihin 😀 Syön siis edelleen banaaneja, yhden joka ikinen päivä 😀

DSC01302

Edelliseen fruktoosi -intoleranssi postaukseeni liittyen voisimme vähän pohtia banaani dieettiä. Kohtuus ja monipuolisuus ovat sanoja jotka unohtuvat helposti, näissä ihmedieeteissä. Käytännössä siis banaani dieetin ideana on syödä banaaneja. Osa banaani dieettaajista vetää aamupalaksi esim. sitruunamehua ja päivän aikana muutaman kananmunan valkuaisen banaaniensa kylkeen.

Mutta miksi sitten banaani dieetti ei ole se “järkevin” vaihtoehto ja kuinka paljon hedelmiä kannattaa syödä päivittäin.

50 g fruktoosia riittää!

50 g fruktoosia löytyy esimerkiksi seuraavista:

5 päärynää

TAI

8 banaania

TAI

6 omenaa

Eli palataan siihen banaani dieettiin:

8 banaania sisältää (87 kcal x 8) = 696 kcal

Tuolla kalorimäärällä tulee varmasti aika nälkä, joten fruktoosi on ehkä pakko nauttia yli tuon suositellun 50 g. Luin netistä banaani tytöstä, joka nautti 30 banaani per. päivä, eli (87 kcal x 30) = 2610 kcal. Energiaa ja syömistä tuohon määrään mahtuu jo kivasti, mutta fruktoosia tulee aikanakin näin suomalaisesta näkökulmasta katsottuna lähes kolminkertaisesti suositellun.

 

Millaisia oireita liiallisesta fruktoosin saannista voi saada?

-ripuli

-mahakipu

-ilmavaivat

-pitkällä aikavälillä mielialan laskua

“Fruktoosi-intoleranssi voi laskea mielialaa. Sokeri auttaa nimittäin myös muita ravintoaineita imeytymään vereen. Aminohappo tryptofaani suurin piirtein takertuu ruuansulatksessa fruktoosiin. Jos meillä kuitenkin on mahassa niin paljon fruktoosia, ettei suurta osaa siitä pystytä imeyttämään ollenkaan, menetämme samalla myös tryptofaania. Tryptofaania taas tarvitsemme seratoniinin valmistuksessa. Seratoniini on välittäjäaine, joka on tullut tunnetuksi onnellisuushormonina, koska sen puute voi aiheuttaa masennusta. Pitkään diagnosoimattomaksi jäänyt fruktoosi – intoleranssi voi siis aiheuttaa täysin depressiivisiä tuntemuksia.” – Suoliston salaisuus, Giulia Enders-

DSC01280

Eli taidan sittenkin pitäytyä 1 banaani ja 2 omenaa per. päivä tahdissani 😀 Jotenkin musta tuntuu siltä että jos vetäisisin joku päivä tuon 30 banaania, ei siitä aiheutuisi ripulia. Todennäköisesti pakki olisi vaan aika jumissa 😀 Pitää varmaan ottaa selvää, onko tuo ripuli -juttu totta 😀 Empiirisen kokeen pariin siis 😉